EHYT ry:n edustajakokous on huolissaan sekä ihmisten että asuinalueiden eriarvoistumisesta. Osa kansasta menestyy ja voi hyvin, toiset taistelevat syrjäytymisen ja kasautuvan huono-osaisuuden kanssa. Hallituksen esitys uudeksi alkoholilaiksi syventäisi kansalaisten välistä kuilua entisestään.
Lakiesityksessä ehdotetaan, että kaupoissa, huoltoasemilla ja kioskeilla myytävien alkoholijuomien prosenttiraja nousisi 4,7 %:sta 5,5 %:iin. Myös entistä vahvempi lonkero ja viinapohjaiset limuviinat tulisivat entistä useamman saataville, kun kaupoissa myytävän alkoholin valmistustaparajoitteesta luovuttaisiin.
Vaikka kyse on näennäisen pienistä muutoksista, niin niiden seuraukset näkyisivät laajasti yhteiskunnassamme. Alkoholin saatavuus on hinnan ohella suurin tekijä, joka joko vähentää alkoholin kokonaiskulutusta tai lisää sitä. Nyt hallituksen esitys kallistuu jälkimmäiseen vaihtoehtoon: kaupoista saisi entistä vahvempia juomia, ja niiden hinnoilla voitaisiin kilpailla.
Kansanterveys on yksi tärkeimmistä tekijöistä, joilla rakennetaan menestyvää yhteiskuntaa. Alkoholilain kokonaisuudistuksen tavoitteena on alkoholihaittojen ehkäiseminen, mutta esityksen sisältö ei ole linjassa tavoitteiden kanssa. Esitys ei myöskään tue perustuslakia, jossa julkisen vallan tehtäväksi on asetettu terveyden edistäminen.
Alkoholista keskusteltaessa puhutaan aina lainsäädännölle vaihtoehtoisista ja täydentävistä keinoista. Ehkäisevän työn merkitystä korostetaan juhlapuheissa ja vaalilupauksissa. Nyt on vihdoin aika siirtyä sanoista toimiin. Ehkäisevä työ on kunnan perustehtävä ja siihen kuuluu esimerkiksi lähiliikunta, perhepalvelut, päihdehaittojen ehkäisy, nuorisotyö ja koulujen tukipalvelut. Ehkäisevän työn merkitys tulee kasvamaan – ja etenkin lakiesityksen toteutuessa – se vaatii yhä enemmän rahaa yhteiskunnalta.
Miten käy terveyden edistämisen?
Hallituksen esityksessä todetaan, että alkoholipolitiikan tarkoitus on vähentää alkoholin käyttäjille, heidän läheisilleen, muille ihmisille ja yhteiskunnalle aiheuttamia ongelmia ja haittoja. Keskeisessä osassa alkoholipolitiikkaa pitää olla myös lasten ja nuorten suojaaminen suorilta ja välillisiltä alkoholihaitoilta.
Useat tahot, kuten sisäministeriön poliisiosasto, pelastusala sekä lääketieteen ja hoitoalan ammattilaiset ovat todenneet, että toteutuessaan esitys lisää ongelmia ja haittoja. Esityksen on arvioitu esimerkiksi lisäävän alkoholiperäisiä hoitojaksoja sairaaloissa noin 1500:lla vuosittain. Poliisille ja pelastusviranomaisille esitys tietäisi lisää hälytystehtäviä, kustannuksia sekä kuormitusta. Useat sosiaalialan ammattilaiset ja järjestöt pitävät esitystä erittäin vahingollisena erityisesti lapsille ja nuorille.
Alkoholilakiesitys on tehty elinkeinoelämän intressien, erityisesti kaupan näkemysten mukaan. Se siirtäisi kulutusta pois ravintoloista, vaikka alkuperäinen ajatus oli päinvastainen. Esityksellä on arvioitu olevan kielteiset vaikutukset ravintolayrittäjyyteen sekä alan työllisyyteen ja verotuloihin.
Eriarvoisuus kasvaa entisestään
Lakiesityksen heikkous ilmenee ennen kaikkea sen saatavuutta lisäävissä elementeissä. Suomalaiset ovat ilmaisseet olevansa huolissaan sekä ihmisten että asuinalueiden eriarvoistumisesta. Tähän yhtälöön on vaikea sovittaa alkoholilakia, joka on tekemässä entistä syvempää kuilua kansalaisten välille. Osa kansasta voi hyvin ja menestyy. Heille vapaampi alkoholilaki tuo lisää valinnanvapauksia. Toisaalla taistellaan syrjäytymisen ja kasautuvan huono-osaisuuden kanssa.
Pahimmillaan pahoinvointi siirtyy lähimmäisiin ja lähiympäristöön. Varsinkin alueille, joihin on kasautunut paljon yhteiskunnallista huono-osaisuutta, alkoholin aikaisempaa helpompi saatavuus tuo mukanaan todennäköisesti huomattavasti enemmän haittoja kuin vauraille ja hyvinvoiville alueille. Tämä lisää yhteiskunnallista eriarvoisuutta, alkaen lasten oikeudesta turvalliseen lähiympäristöön.
Jotta hyvinvointi ja terveys jakautuisi väestössä entistä tasaisemmin, pitää alkoholipolitiikassa tehdä päätöksiä, jotka tukevat mahdollisimman monia ja edesauttavat hyvinvointia. Tällöin alkoholilain keskiössä on oltava lapset, nuoret ja perheet, muistaen, että lakiuudistus koskee aivan jokaista suomalaista. Lain erilaiset vaikutukset eri väestöryhmien ja asuinalueiden kannalta on myös otettava huomioon. Tällainen alkoholilaki edustaa kustannustehokasta hyvinvointipolitiikkaa, tarjoaa edellytykset myös maan talouden hyvälle kehitykselle ja edesauttaa yksilöiden pärjäämistä erilaisissa elämäntilanteissa.
(18.3.2017) STT-info
