Jo perinteinen Tipattoman tammikuun vietto sai Eduskunnan joulukuisen äänestyksen johdosta lisätarvetta: ”Kulutuksen siirtymisen vahvempiin juomiin on arvioitu vaikuttavan merkittävästi kansanterveyteen ja kansantalouteen, vaikka kyseessä onkin vain vajaa prosenttiyksikkö.”

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toiminnanjohtaja Juha Mikkonen muistuttaa mahdollisista seurauksista.”Äänestystuloksen vaikutukset tulevat näkymään niin kansanterveydessä, perheiden ongelmien lisääntymisessä kuin julkisen sektorin kuormittumisessa. On ikävää, että veronmaksajat joutuvat maksamaan kustannukset. On myös hyvin surullista, että tutkitulla tiedolla ei vaikuttanut olevan merkitystä, kun eduskunta äänesti laista”.

Hikeenny sinäkin ja tarttaa uusi vuosi käyntiin Tipattoman jumpan parissa! Jaa jumppatunnelmasi ja osallistu arvontaan. Katso jumpan traileri http://www.youtube.com/watch?v=MRLge7RIq40 … #tipatonjumppa #tipaton

Eduskunnan enemmistöltä melko vastuuton päätös

Alkoholilain joulukuinen eduskuntapäätös tuotti ainakin panimoteollisuudelle lobbareineen jouluiloa. Mutta monelle vastuuntuntoiselle toimijataholle nousi surumieltä ja pelkoa: todennäköinen päihteidenkulutuksen kasvu toisi lisää henkilökohtaisia kärsimyksiä ja kasvavia yhteiskuntakuluja.

Eduskunta äänesti alkoholilain kokonaisuudistuksesta 15.12. Päivittäistavarakaupoista saa ensi vuoden maaliskuusta alkaen entistä vahvempia alkoholijuomia. Tiukan äänestyksen jälkeen suurempi osa kansanedustajista äänesti hallituksen esityksen eli 5,5 prosenttirajan puolesta. Vasemmisto-opposition edustajat olivat lähes yksimielisesti prosenttirajan nostamista vastaan.

Vasemmistoliiton pj Li Andersson kommentoi äänestystulosta tuoreeltaan Facebookissa näin: ” Tänään selvisi äänin 94-98 päätyneen täpärän äänestyksen jälkeen, että suomalaiset jatkossa voivat ostaa nelosolutta ruokakaupasta. Kokoomuslaiset ovat koko syksyn kovasti ajaneet neloskaljaa kauppoihin haukkumalla Suomea ”holhousvaltioksi”. On todella erikoista, että samat edustajat, jotka pitävät neloskaljan saamista kaupasta suurena ihmisoikeustaisteluna holhousvaltiota vastaan, muita mukisematta kuitenkin hyväksyvät työttömien sosiaaliturvan leikkurin. Kun kyse on työttömistä ja pienituloisista, unohtuvat puheet holhousvaltion vastustamisesta ja yksilönvapauksista heti, ja sen sijaan ovat valmiita hyväksymään ihmisten perusturvan leikkaamista sillä perusteella, että ovat työttömiä.”

 Yhteistyöterveisin: Kunnon Elämä ry

”Oi, oppi ottakaatte joutsenista” –säe on päällimmäisenä Eino Leinon metallisessa muistolaatassa Jokelan aseman seinällä. Laatan paljasti Tuusulan pormestaria tuurannut museonjohtaja Jaana Koskenranta.
Muistolaatta-tilaisuuden avasi Jokelan koulun musiikinkopettaja Pia Lehtosen johtama 7-luokkalaisten kuoro vaikuttavalla Nocturne-esityksellään.
Sitä ennen oli Jokelan kirjastossa ollut Virpi Niskasen vetämän Torstaitreffien teeman Eino Leino. Aineesta alusti Kainuun Eino Leino –seuran puheenjohtaja Esko Piippo ja runoja lausui näyttelijä Veikko Honkanen, molemmat kummassakin tilaisuudessa esiintyen.
Laattahankkeen kustannuksia voi vielä tukea Jokelan kirjastossa myynnissä olevien Eino Leino –merkkien avulla.
Jokelan kehittämisverkoston ydintiimi ei tukenut laatan hankintaa ”Leinon vähäisen vaikutuksen vuoksi Jokelassa”.
Mainittakoon Leinolla olevan Roomassakin muistolaatta yleisellä paikalla ja sinne on nyt viritteillä myös patsas.
Jokelan alueella Nuppulinnassa kuollut Leino on saanut Suomessa valtiolliset hautajaiset, nimikko- ja liputuspäivän, mutta vasta nyt, lähes 92 vuotta kuolemansa jälkeen, yleisellä paikalla olevan muistolaatan kuolinpaikkansa lähistöltä.

(Lokakuinen tiedote:)

Harva tietää runoilija Eino Leinon kuolinpaikan: viimeinen asuinpaikkansa oli Hyvinkään mlk:n Nuppulinnassa; nykyisin Tuusulan Jokelan kylää. Leino ohjasi 3.1.1926 Aleksis Kiven Kihlauksen Jokelan Nuorisoseuratalolla. Sairaskohtaus johti n. kolmen kilometrin hevoskyytiin kotiinsa Riitahuhdan mökille. Kuolema tuli 10.1.1926. Sitten ruumisarkku matkasi junalla Helsinkiin ja lopulta ikilepo tuli valtion kustantamana Hietaniemen hautausmaalla.

Järjestävät: Jokelan runonystävät, Jokelan joutsenten tukiryhmä, Jokelan kirjasto ja Kunnon Elämä ry. Lisätietoja: Antti Honkonen, 040 529 5283, antti.honkonen@hotmail.fi

http://suomifinland100.fi/project/runoilija-eino-leinon-muistopaiva-jokelassa/?lang=sv

Helsingin asunnottomien yön järjestäjät haluavat vahvistaa asunnottomien itsemääräämisoikeutta. Järjestäjät ovat huolissaan siitä, miten asunnottomien palveluille ja itsemääräämisoikeudelle käy SOTE- ja maakuntauudistuksen myötä.(Kuvakoosteessa Erkki Raskisen otos yhteistyön merkityksestä asunnottomien asioissa.)

Mahdollisuus tehdä valintoja asuinkunnan, asuinalueen ja asumismuodon suhteen kuuluu yhtäläisesti kaikille. Jokaisella tulisi olla oikeus omaan asuntoon ja niihin tukitoimiin, joita itsenäinen asuminen vaatii. Asunnottomien kohdalla nämä oikeudet eivät aina toteudu.

“Tällä hetkellä suuri ongelma on hajasijoitettujen asuntojen vähäisyys. Asumisyksikössä asuu väkeä, joille asunto ihan tavallisessa kerrostalossa sopisi paremmin. Tarvitaan lisää hajasijoitettuja tukiasuntoja, joihin ihminen voisi saada tarvitsemansa tuen. Tämä toisi myös tarvittavaa kiertoa asumispalveluihin,” linjaa Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola.

Syyskuussa 2017 Helsingissä asumisen tuen jonossa oli 520 asunnotonta*. Lisäksi mielenterveysasiakkaiden asumispalveluihin jonotti 172 henkeä. Asunnottomuus pitkittyy, kun sopivaa asuntoa ei pystytä osoittamaan nopeasti. Toisaalta asumisyksiköissä asuu ihmisiä, jotka toivovat muuttoa tavalliseen vuokra-asuntoon, mutta eivät pääse muuttamaan pitkien jonojen vuoksi. (*Luku koskee jonoa tuettuun asumiseen. Se ei sisällä itsenäisesti vuokra-asuntoa etsiviä asunnottomia. Lähde: Asumisen tuen päällikkö Taru Neiman 25.9.2017.)  

Asunnottomuus on väistämättä kytköksissä tilanteeseen asuntomarkkinoilla. Kun kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on pula, pienituloisten ihmisten on vaikea selviytyä vuokranmaksusta ja näin asunnottomuuden riski kasvaa. Syntyy myös jonoja kasvattavia pullonkauloja, kun muutto asumispalveluista vuokra-asuntoon viivästyy.

”Asumisen tuen jonot on purettava nopealla aikataululla. Ei ole kohtuullista, että ihminen odottaa usein vuoden tai jopa yli** sopivan asunnon vapautumista” sanoo Ehkäisevä päihdetyön EHYT ry:n järjestöpäällikkö Jiri Sironen. (**Taru Neimanin arvio 2.10. puhelimitse.)

Miten asunnottomien käy sote- ja maakuntauudistuksen myötä? Järjestäjät ovat huolissaan sosiaalipalveluiden maakunnallisen järjestämisen seurauksista. Järjestäjät pelkäävät SOTE-uudistuksen johtavan terveyserojen kasvuun ja palveluiden heikentymiseen heikossa yhteiskunnallisessa asemassa olevien kohdalla. On vaarana, että heikossa asemassa olevien ryhmien palvelut pilkkoutuvat ja palveluiden integraatio kärsii, jos yhtiöittäminen ja yksityistäminen lisääntyy.

”Miten palveluiden integraation ja jatkuvuuden käy? Entä voidaanko helsinkiläinen asunnoton laittaa asumaan toiseen kaupunkiin, jos oman kunnan asumispalveluissa ei ole tilaa? Uudistus ei saa vaarantaa oikeutta valita itse kotikuntansa,” päättää Sininauhasäätiön Koti kaikille -hankkeen projektipäällikkö Leena Rusi.

Allekirjoittajat: A-klinikkasäätiö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Emmaus Helsinki, Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy, Helsingin Diakonissalaitoksen Säätiö, Kallion seurakunta, Katto-hanke / Moniheli ry, Kriminaalihuollon tukisäätiö, Kunnon Elämä ry, Pääkaupunkiseudun Elämäntapayhdistys Eloset ry, Sininauhasäätiö, sr, Spo ry, Suomen Pelastusarmeijan Säätiö, sr, Tukikohta ry, Vailla vakinaista asuntoa ry ja Vihreä Keidas ry.

Helsingin asunnottomien yön tämän vuoden teemana on asunnottomien itsemääräämisoikeus. Asunnottomien yön tulet sytytetään tiistaina 17.10 klo 19 Dallapénpuistossa. Tapahtuman suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Lisätietoa tapahtumasta Helsingissä ja muualla Suomessa: http://asunnottomienyo.fi/

Kesä-syyskuun kestänyt legendaarisen Saana-tunturin (1029 mmpyp) valloitus oli osa Suomi100-juhlavuoden korkeatasoisimpia (meren pinnasta) ja hikisimpiä (ihon pinnasta) hankkeita. Saanalla kävijöistä lähes 3000 kirjasi käyntinsä ja ainakin 300 lunasti todistuksesi nousukyvystään, joko kunniakirjan, rintamerkin tai jääkaappimagneetin. Päätöspäivän 30.9. nousua vetivät ja työntivät Antit Pöykkiö (Kilpisjärven Retkeilykeskus) ja Honkonen (Kunnon Elämä ry). Valloitustunnuksia saa vielä loka-joulukuussa Kilpishallin yhteydessä Sportbutikk-liikkeestä.

Maamme itsenäistymisen 100-vuotisuuden merkeissä kesä-syyskuussa olevan hankkeen suojelijaksi lupautunut Heimo Rantakokko, menehtyi vajaa vuosi sitten. Hän ei siis voinut osallistua itsellensäkin tärkeään Saanan valloitukseen. Hän kuitenkin ehti käydä tavoitteensa mukaisesti ainakin 2016 kertaa Saanan huipulla, joista kuvassa käyntikerta nro 1029. (f: Antti Honkonen/Kunnon Elämä ry)

Kunnon Elämä ry on jo vuosikymmeniä järjestänyt Saanan ympäristössä yhteistyötoimintaa, kuten jo 72. vuotta peräkkäin järjestettyjä juhannushiihtoja. Toimintaa nimitettiin 40 vuotta sitten työväenliikunnaksi, 30 vuotta sitten kansanliikunnaksi ja sen jälkeen elämysliikunnaksi. Niin muuttuvat sanonnat, mutta Saana pysyy paikallaan!

”Saanan valloitus vaikka yksin – juhannuksen yöttömänä yönä yhdessä!” – tapahtuma on erikoinen osa Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden juhlavuotta. Saana on yhteistä kansallisomaisuutta, omien ponnistusten tuomaa valloittamisen haastetta ja voittamisen tunnetta. Huipulle päässyt voi nauttia ainutlaatuisista maisemista saamelaisten pyhällä suurtunturilla.

Saana ei ole kenen tahansa, eikä ihan joka kelillä valloitettavissa, mutta se on suurelle enemmistölle silti ihan mahdollista. Ihmisten omakohtaisten ponnistelujen, onnistumisten ja elämysten Saanaan liittyy myös maamme itsenäisyyden puolustamisessa merkittävät jaksot: Sen uumilla oli jo ensimmäisen maailmansodan aikana, tulevan itsenäisyytemme ensimmäisiä tapahtumia ja sitten siellä käytiin Suomen maaperällä viimeinen Toisen maailmansodan aikainen taistelu: Lappia viimetekonaan tuhonneet saksalaisjoukot saatiin huhtikuun lopulla v. 1945 ajettua vihdoin Kilpisjärveltä ja koko Suomesta pois.

Lisätietoja: Antti Honkonen, antti.honkonen@hotmail.fi, tekstiviestit 040 529 5283 ja Kilpisjärven Retkeilykeskus:+358 40 778 9445, retku@kilpisjarvi.info. Nettisivuja: mm. www.ehyt.fi www.tosilappi.fi www.kunnonelama.fi, www.luontoon.fi

http://asunnottomienyo.fi/