Kiitokset kaikille Saanan valloittajille!

Kesä-syyskuun kestänyt legendaarisen Saana-tunturin (1029 mmpyp) valloitus oli osa Suomi100-juhlavuoden korkeatasoisimpia (meren pinnasta) ja hikisimpiä (ihon pinnasta) hankkeita. Saanalla kävijöistä lähes 3000 kirjasi käyntinsä ja ainakin 300 lunasti todistuksesi nousukyvystään, joko kunniakirjan, rintamerkin tai jääkaappimagneetin. Päätöspäivän 30.9. nousua vetivät ja työntivät Antit Pöykkiö (Kilpisjärven Retkeilykeskus) ja Honkonen (Kunnon Elämä ry). Valloitustunnuksia saa vielä loka-joulukuussa Kilpishallin yhteydessä Sportbutikk-liikkeestä.

Maamme itsenäistymisen 100-vuotisuuden merkeissä kesä-syyskuussa olevan hankkeen suojelijaksi lupautunut Heimo Rantakokko, menehtyi vajaa vuosi sitten. Hän ei siis voinut osallistua itsellensäkin tärkeään Saanan valloitukseen. Hän kuitenkin ehti käydä tavoitteensa mukaisesti ainakin 2016 kertaa Saanan huipulla, joista kuvassa käyntikerta nro 1029. (f: Antti Honkonen/Kunnon Elämä ry)

Kunnon Elämä ry on jo vuosikymmeniä järjestänyt Saanan ympäristössä yhteistyötoimintaa, kuten jo 72. vuotta peräkkäin järjestettyjä juhannushiihtoja. Toimintaa nimitettiin 40 vuotta sitten työväenliikunnaksi, 30 vuotta sitten kansanliikunnaksi ja sen jälkeen elämysliikunnaksi. Niin muuttuvat sanonnat, mutta Saana pysyy paikallaan!

”Saanan valloitus vaikka yksin – juhannuksen yöttömänä yönä yhdessä!” – tapahtuma on erikoinen osa Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden juhlavuotta. Saana on yhteistä kansallisomaisuutta, omien ponnistusten tuomaa valloittamisen haastetta ja voittamisen tunnetta. Huipulle päässyt voi nauttia ainutlaatuisista maisemista saamelaisten pyhällä suurtunturilla.

Saana ei ole kenen tahansa, eikä ihan joka kelillä valloitettavissa, mutta se on suurelle enemmistölle silti ihan mahdollista. Ihmisten omakohtaisten ponnistelujen, onnistumisten ja elämysten Saanaan liittyy myös maamme itsenäisyyden puolustamisessa merkittävät jaksot: Sen uumilla oli jo ensimmäisen maailmansodan aikana, tulevan itsenäisyytemme ensimmäisiä tapahtumia ja sitten siellä käytiin Suomen maaperällä viimeinen Toisen maailmansodan aikainen taistelu: Lappia viimetekonaan tuhonneet saksalaisjoukot saatiin huhtikuun lopulla v. 1945 ajettua vihdoin Kilpisjärveltä ja koko Suomesta pois.

Lisätietoja: Antti Honkonen, antti.honkonen@hotmail.fi, tekstiviestit 040 529 5283 ja Kilpisjärven Retkeilykeskus:+358 40 778 9445, retku@kilpisjarvi.info. Nettisivuja: mm. www.ehyt.fi www.tosilappi.fi www.kunnonelama.fi, www.luontoon.fi